Jumalan olemassaolo: kosmologinen kalam-argumentti

Kirjoittaja Janne Saarela

2014

 

Johdanto

Tiesitkö, että Jumalan olemassaolon puolesta on esitetty varsin päteviä argumentteja? Näitä argumentteja on olemassa "kourallinen", ja nyt käsittelen tässä kosmologisen argumentin Kalam-version. [1] Koska Kalam-argumentti perustuu deduktiiviseen logiikkaan, esittelen aluksi deduktiivisen logiikan idean. Lisäksi muistutan alaviitteistä, jotka ovat numeroituna tekstissä [] sisällä ja luettavissa tekstin alaosasta.

 

Deduktiivinen logiikka

Loogista päättelyä on monenmoista. Yksi ajattelunmuoto on deduktiivinen päättely. Se, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, selviää muutaman esimerkin avulla.

  1. Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.
  2. Janne Saarela on ihminen.
  3. Näin ollen Janne Saarela on kuolevainen (johtopäätös).

Numerot 1 ja 2 ovat väitteitä, hienolta nimeltään premissejä. Premissit ovat argumentin askelia, jotka johtavat johtopäätökseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos premissit 1 ja 2 ovat tosia, johtopäätös 3 on välttämättä tosi. Toisaalta, jos premissi 1 tai 2 tai jopa molemmat ovat vääriä, silloin johtopäätös ei välttämättä ole tosi. Jos joku siis on eri mieltä johtopäätöksestä, hänen on kyettävä näyttämään ainakin toinen premisseistä epätodeksi.

Tässä tapauksessa molemmat premissit vaikuttavat oikeilta. Se, että ihminen kuolee, näyttää olevan 100 % varmaa. Tämän puolesta meillä on paljon todisteita ja kukaan ei taida tätä väitettä kieltää. Premissin 2 puolesta puhuu monikin asia. Janneksi kutsuttu henkilö näyttää ihmiseltä, hän puhuu, kykenee ratkaisemaan vaikeitakin tehtäviä, hänellä on autokortti ym. Kaikki todisteet näyttävät puhuvan hänen ihmisyyden puolesta. Koska molemmat premissit pitävät paikkansa, tulee päivä, jolloin Janne kuolee.

Otetaan toinen esimerkki.

  1. Kaikki painijat ovat tyttöjä.
  2. Jami Saarela on painija.
  3. Näin ollen Jami on tyttö.

Mitä sanot tästä? Oletko valmis kieltämään premissin 1 tai 2 tai peräti molemmat? Premissi 2 näyttäisi olevan totta. Jamilla on painijan kroppa, mutta tämä ei vielä tee hänestä painijaa (se voi tehdä hänestä voimamiehen). Jamilla on painiliiton lisenssi ja monet valokuvat ja videot Ruotsista, jossa Jami oli painimassa puhuvat vahvasti väitteen puolesta. Premissi 2 vaikuttaa olevan pitävä. Entäpä premissi 1? Ikävä kyllä todistusaineisto näyttää puhuvan tätä vastaan. Ainakin Ruotsissa oli painimassa henkilöitä, jotka olivat pojan näköisiä (ja kokoisia). He painivat poikien sarjassa, eikä kukaan epäillyt heidän olevan aitoja poikia. Sama ilmiö näyttää pätevän ympäri maailmaa. Joudumme ikävä kyllä toteamaan, että premissi 1 ei näytä pitävän paikkansa. Jami ei siis välttämättä ole tyttö.

Nyt olemme lämmitelleet! Siirrymme Jumala-argumenttiin, joka tunnetaan nimellä Kalam-argumentti (argumentin nimi on selitetty ensimmäisessä alaviitteessä).

 

KALAM-ARGUMENTTI 

Kyseisen argumentin esitti keskiajalla islamilainen teologi Al-Ghazali (1058–1111). [2] Käsittelen argumenttia pitkälti William Lane Craigin kirjoitusten pohjalta, koska hän on tehnyt siitä väitöskirjansa. [3] Näin ollen teksti perustuu Craigin kirjaan ”Valveilla – Uskon perusteltu puolustaminen” (sivut 81–112). Poikkeavista lähteistä mainitaan alaviitteissä. Lisäksi olen käsitellyt joitain vastaväitteitä alaviitteissä, vaikka oletetuimmat niistä ovat mukana itse tekstissä.

Al-Ghazalin väite on melko yksinkertainen. Hän väitti, että maailmankaikkeudella on oltava alku. Mutta, koska mikään ei saa alkuaan ilman syytä, on maailmankaikkeudella oltava tuonpuoleinen Luoja. Vaikka Al-Ghazalin argumentit perustuivat filosofiaan, myös nykytiede tukee hänen väitteitään. Tässä Kalam-argumentin premissit:

 

  1. KAIKELLA, MIKÄ ON SAANUT ALKUNSA, ON ALKUSYY.
  2. MAAILMANKAIKKEUS ON SAANUT ALKUNSA.
  3. SIKSI MAAILMANKAIKKEUDELLA ON ALKUSYY.

 

 

Tämä kuva (Moreland 2012, 161) tiivistää aiheen melko näppärästi. Me lähdemme siitä oletuksesta, että universumi on todella olemassa. Tämä taas voidaan selittää kahdella eri tavalla: universumilla on alku, tai se on ollut aina olemassa. Jos se on ollut aina olemassa, se ei tarvitse syytä, mutta jossillä on alku, se tarvitsee syyn. Jos universumilla on alku ja sillä on syy, syy on joko persoonallinen tai persoonaton. Osoitan, että todisteiden valossa universumilla on alku, sillä on syy, ja tämä syy on persoonallinen. Lopuksi käyn läpi sitä, mitä tästä persoonasta voidaan sanoa.

 

Premissi 1

KAIKELLA, MIKÄ ON SAANUT ALKUNSA, ON ALKUSYY.

 

Tämä premissi väittää, että mikään, mikä on alkanut olla olemassa, ei ole syntynyt tyhjästä. Toisin sanoen, kaikki sellainen, joka olisi saattanut olla olematta, tarvitsee alkusyyn. Tämä on niin perustava asia, että jopa "kaikkien skeptikkojen isä" David Hume sanoi, että olisi absurdia väittää, että kaikella, mikä on saanut alkunsa, ei olisi syytä. [4] Heikki voi viedä tulevan vaimonsa Primeralla grillille, koska jotkut japanilaiset ovat niska limassa vääntäneet auton kasaan suuressa hallissa. Kalle voi ihailla kotonaan paikkakunnan suurinta kirjavalikoimaa, koska Mack Finn on monen eri vaiheen kautta kasannut hänelle pyökkiviilupintaiset kirjahyllyt. Matti voi leikkiä pikkuveljensä kanssa sotaa, koska Matin isä ja äiti päättivät viisi vuotta sitten hommata Matille leikkikaverin. Näin ollen ainakin arkijärki tukee premissin paikkansapitävyyttä.

Tässä vaiheessa tartun erääseen vastaväitteeseen, joka ehkä jo pyörii lukijan mielessä. Vastaväite kuuluu näin: ”Jos kaikella on aiheuttaja, mikä sitten on Jumalan aiheuttaja”? Kysymykseen on olemassa kaksi vastausta. Ensinnäkään premississä ei väitetä, että kaikella on aiheuttaja. Premissi väittää, että kaikella, mikä on saanut alkunsa, on aiheuttaja. Jos jokin on ollut olemassa aina, aiheuttajaa ei tarvita. [5] Toiseksi jos Jumalalla olisi aiheuttaja, joutuisimme siirtämään ”Jumala-tittelin” tälle aiheuttajalle. Tämä siirtäisi kysymyksen taas taaksepäin: "Kuka aiheutti aiheuttajan"? Ongelma tulee siinä, että ääretön aiheuttajien sarja on mahdottomuus. Saadaksemme tämän sarjan päättymään, tarvitsemme olennon, joka ei ole satunnainen, vaan välttämätön - sellaisen olennon, joka ei voi olla olematta.

Craig esittää premissin tueksi kolmea argumenttia.

A) Jotakin ei voi syntyä ei-mistään. Ei-mitään ei tarkoita tyhjää tilaa vaan kaiken mahdollisen poissaoloa, jopa tilan itsensä. [6] Kuinka moni uskoo vilpittömästi, että kilpikonnan tai eskimokylän olemassaolo alkaisi ilman syytä? Edellä esitettiin kolmea muuta konkreettista esimerkkiä asiasta.

B) Jos jokin voisi saada alkunsa ei-mistään, voitaisiin ihmetellä, miksei mikä tahansa tai kaikki saa alkuaan ei-mistään? Tämä on asia, jonka ihmiset tiedostavat jo arkijärjellään. Kun puhumme autoista, me vertaamme niitä keskenään esim. valmistusmaan perusteella. Saarelan tupaväki kannattaa pääasiassa japanilaisia autoja, vaikka yksi heistä onkin poikennut tästä traditiosta hankkimalla Audin. Jokaisella ihmisellä, joka on syntynyt, on aina ollut isä ja äiti. Listaa voisi jatkaa…

C) Yleinen kokemus ja tieteelliset todisteet vahvistavat premissin 1 todeksi. Asiaa ei ole koskaan osoitettu vääräksi (falsifioitu). Falsifiointi on termi, joka nousee tieteenfilosofi Karl Popperin ajatuksista. Hänen mukaansa tieteellinen väite tulee olla kumottavissa. Tässä tapauksessa olisi kyettävä osoittamaan, että jokin asia syntyy yhtäkkiä ei-mistään, ilman syytä. Kaikki havainnot puhuvat kuitenkin sen puolesta, että kaikella on alkusyy. Premissi 1 vaikuttaa vedenpitävältä.

 

Premissi 2

MAAILMANKAIKKEUS ON SAANUT ALKUNSA.

 

Todisteet viittavat epäämättömästi siihen, että maailmankaikkeudella on todella alku. Tätä premissiä voidaan perustella sekä filosofisilla että tieteellisillä argumenteilla.

 

Filosofiset argumentit

(1) Todella ääretöntä määrää asioita ei voi olla olemassa. Jos maailmankaikkeudella ei olisi alkua, olisi nykyhetkeä edeltäviä menneisyyden tapahtumia oltava ääretön määrä. [7] Jos asioita voisi olla ääretön määrä, siitä seuraisi erinäisiä järjenvastaisia asioita. Loistava esimerkki tästä on ns. Hilbertin hotelli. [8] Hilbertin hotelli ei ole mikä tahansa hotelli, koska hotellissa on ääretön määrä huoneita. Hotellin kaikissa huoneissa on kuitenkin tällä hetkellä asukkaat. Hotelli on siis täynnä. Hotellin vastaanottotiskille saapuu kuitenkin uusi asiakas. Hotellin johtaja haluaa asiakkaan sisälle, mutta nyt hänellä on ongelma: hotelli on täynnä. Johtajalla on kuitenkin ratkaisu. Hän hoitaa ongelman siten, että jokainen asukas siirtyy huoneissa yhden luvun ylemmäs, eli huoneesta 1 huoneeseen 2 ja huoneesta 2 huoneeseen 3 jne. Näin ollen uusi asiakas saadaan sisään. Mutta eikö hotelli ollut jo täynnä?

Pian koittaa kuitenkin uusi ongelma. Hotellin vastaanottotiskille saapuu äärettömän paljon uusia henkilöitä, jotka haluavat yöpaikan! Onko hotellissa tilaa heille? Johtajan mielestä on. Hän siirtää asukkaat uudelleen eri huoneisiin, mutta tällä kertaa toisella tavalla. Huoneesta 1 siirrytään huoneeseen 2, huoneesta 2 huoneeseen 4 ja huoneesta 2000 huoneeseen 4000 (tässä vaiheessa toivot, ettet asustelisi kovin ylhäällä) niin, että uuden huoneen numero on aina kaksi kertaa entisen huoneen numero. Näin ollen parittomat huoneet jäisivät tyhjäksi ja uudet asukkaat mahtuisivat sisään. Mutta eikö hotelli ollut jo täynnä? Eräs henkilö onkin sanonut, että Hilbertin hotellin mainoskyltissä pitäisi lukea ”Täynnä – huoneita vapaana”. Tällainen hotelli on järjenvastainen.

Tämä loistavan älykäs esimerkki osoittaa, että ääretöntä määrää asioita ei voi olla olemassa, koska se johtaisi järjenvastaisuuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että maailmankaikkeudella on oltava alku, koska ääretöntä määrää asioita ei voi olla olemassa.

 

(2) Legendan mukaan Chuck Norris on laskenut äärettömyyteen - kahdesti. Vitsi on hauska juuri siksi, että me tiedämme tämän olevan mahdotonta. Jos alat laskea äärettömyyteen, sinulla on vielä sadan vuoden päästäkin ääretön määrä numeroita laskettavanasi. Jos äärettömyyteen voitaisiin laskea, silloin luku ei olisi ääretön, vaan rajallinen. Se on siis loogisesti mahdotonta. 

Miksi tämä on tärkeää? Kahdesta syystä. Samalla tavalla kuin on mahdotonta laskea äärettömään, on mahdotonta käydä läpi ääretöntä määrää tapahtumia yksi kerrallaan. Menneisyytemme koostuu tapahtumista, joita voisi verrata dominopalikkajonoon. Ne kaatuvat yksi toisensa perään, kunnes tullaan viimeiseen palikkaan, joka on nykyhetki. Mikään sarja, joka muodostetaan lisäämällä yksi palikka toisensa perään, ei voi olla ääretön. Premissin kannalta olemme hyvin keskeisessä asiassa. Jos menneisyyden tapahtumia olisi ääretön määrä, nykyhetkeä ei koskaan saavutettaisi. Mutta me kuitenkin olemme täällä!

Asiassa on vielä toinenkin ongelma. Jos menneisyyden tapahtumia todella olisi ääretön määrä, sen lisäksi, että nykyhetkeä ei koskaan saavutettaisi, tätä "matkaa" ei voitaisi koskaa edes aloittaa. On mahdollista alkaa laskea nollasta kohti äärettömyyttä (vaikka loppuun asti ei pääsekään). Mutta on mahdotonta alkaa laskea negatiivisesta (-) ikuisuudesta kohti nollaa. Jotta tämä olisi mahdollista, silloin siellä täytyisi olla alku - ja tämä ei enää olisi äärettömyyttä. (Moreland 2012, 164.) Meidän on siis pakko myöntää, että menneisyyden tapahtumia ei voi olla ääretön määrä. Tämä tarkoittaa sitä, että maailmankaikkeus on joskus saanut alkunsa.

 

 

Tieteelliset argumentit [9]

(1) Maailmankaikkeus laajenee. [10] Tämän huomasivat vuonna 1920 venäläinen matemaatikko Alexander Friedman ja Friedmanista riippumattomasti belgialainen tähtitieteilijä Georges Lemaitre. Heidän teoriansa tunnetaan alkuräjähdys- tai Big Bang -teoriana, joka opetetaan jokaiselle yläastelaiselle. Teorian mukaan kaikki sai alkunsa noin 13,7 miljardia vuotta sitten. [11] Samoihin päätelmiin päätyi Edwin Hubble punasäteily-ilmiön havaitsemisellaan. Lyhyesti sanottuna hän kykeni todistamaan, että (a) toiset galaksit loittonevat meistä ja (b) mitä kauempana jokin galaksi on, sitä nopeammalla vauhdilla se meistä etääntyy. [12] 

Tarkemmin sanottuna galaksit pysyvät paikallaan, mutta avaruus laajenee. Maailmankaikkeudella kun ei ole keskipistettä. Asia tulee selvemmäksi jos sitä vertaa ilmapalloon, johon on liimattu nappeja. Kun palloon lisätään ilmaa, nappien etäisyys toisistaan kasvaa. Napit siis etääntyvät toisistaan sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat toisistaan. Niinpä jos historiaa kelattaisiin ajassa taaksepäin, etäisyydet kutistuisivat jossain vaiheessa nollaan. Kaikki on siis saanut alkunsa. [13]

 

(2) Maailmankaikkeuden termodynamiikka. Termodynamiikka on tieteen laji, joka tutkii energiaa. Termodynamiikan toinen pääsääntö on se, että suljettu järjestelmä pyrkii kohti kasvavaa epäjärjestystä eli entropiaa, kunnes se saavuttaa tasapainon. Tämän säännön keksijänä pidetään saksalaista fyysikkoa Rudolf Clausiusta (1822–1888). Mitä tämä tarkoittaa? 

Universumilla on käytettävissään X-määrä energiaa. Energian määrä itsessään ei vähene, eikä lisäänny, mutta se vähenee käytöstämme juuri siksi, että maailmankaikkeus laajenee. Periaatteessa asiasta voi ottaa arkipäiväisen esimerkin. Kuvitellaan, että Jami saa käyttöönsä 1000€ rahaa. Vaikka hän elää nuukasti käyttäen rahaa vain 10€/kk, tulee päivä kun Jamin rahat loppuvat. Rahan määrä itsessään ei muutu, mutta rahanippu on tuhlaamisen seurauksena levittäytynyt laajalle alueelle. Samanlainen tilanne on käynnissä universumissamme energian kannalta. Koska maailmankaikkeus laajenee, energian määrä vähenee käytöstämme jatkuvasti.

Voit testata teoriaa käytännössä rakentamalla toukokuussa hiekkalaatikolle hiekkalinnan ja mennä katsomaan, miltä se näyttää elokuussa. Hiekan pitäisi ”kulkea” kohti epäjärjestystä, eli linna alkaa menettää muotoaan. Hienon linnan sijasta jäljellä on enää epämääräinen kasa. Suuremmassa mittakaavassa tämä tarkoittaa sitä, että maailmankaikkeutta tulee kohtaamaan lämpökuolema. Energia leviää pikkuhiljaa tasaisesti eri puolille universumia ja elämä päättyy. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kun energia levittäytyy tasaisesti eripuolille universumia, silloin ei voi olla enää elämää, galakseja, tähtiä eikä planeettoja. Kaikkialla vallitsee sama lämpötila ja paine. Tätä kutsutaan lämpökuolemaksi.

Asian pointti on tämä: jos maailmankaikkeus on ollut olemassa äärettömän kauan, miksei lämpökuolemaa ole jo tapahtunut? Näin olisi täytynyt jo käydä, mikäli maailmankaikkeus on ollut aina olemassa. Universumissamme vallitsee edelleen epätasapainotila, jossa energiaa riittää käytettäväksi ja maailmankaikkeudella voi olla järjestäytynyt rakenne.

Edellä esitetty argumentti voidaan tiivistää deduktiiviseen muotoon seuraavasti: [14]

  1. Jos maailmankaikkeus olisi ikuinen ja sillä on käytössä energiaa vain rajoitettu määrä, se olisi jo kohdannut lämpökuoleman.
  2. Maailmankaikkeus ei ole vielä kohdannut lämpökuolemaa (koska energiaa on yhä käytettävissä)
  3. Johtopäätös (a), maailmankaikkeus ei ole ikuinen
  4. Johtopäätös (b), maailmankaikkeudella on alku
  5. Johtopäätös (c), maailmankaikkeudella on ensimmäinen syy, ja syy on Jumala. 

Olemme ryömineet premissit läpi ja ne näyttävät kumpikin pitävän paikkansa. Perusteluissamme olemme käyttäneet sekä filosofisia että tieteellisiä argumentteja. Tästä seuraa välttämätön johtopäätös: maailmankaikkeudella on alkusyy. Lopuksi pohdimme lyhyesti sitä, millainen tämä ”alkusyy” voisi olla?

 

Mitä voimme päätellä alkusyystä?

Jos premissit siis pitävät paikkansa, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin päätyä johtopäätökseen ”maailmankaikkeudella on alkusyy”. Al-Ghazalin mukaan alkusyyn täytyy olla persoonallinen olento, jolla on vapaa tahto. [15] Miksi? Koska maailmankaikkeuden luominen oli vapaavalintainen teko, joka oli riippumaton edeltävistä olosuhteista. Mikään ei pakottanut ”alkusyytä” luomaan tätä kaikkea.

Asiaa voi havainnollistaa arkipäivän esimerkillä. Kuvitellaan tilanne, että Jami huomaa muumikuppinsa väärennökseksi ja pudottaa sen maahan. Väärennökseksi havaittu kuppi hajoaa palasiksi. Mutta miksi kuppi putoaa maahan? Selityksiä on kaksi. Ensinnäkin kuppiin vaikuttavat luonnonlait. Se putoaa maahan, koska painovoima vaikuttaa siihen. Toiseksi kuppiin vaikuttaa persoonan tietoinen päätös pudottaa kuppi lattialle. Luonnonlait pätevät kuitenkin vain universumin sisällä. Ennen universumin alkuhetkeä ei ollut vaikuttamassa luonnonlakeja. Vaihtoehdoksi jää vain persoonallinen selitys: joku halusi luoda universumin.

Koska ”aiheuttaja” oli olemassa ennen materiaalista maailmankaikkeutta, se ei voi koostua materiaalista. Näin ollen se…

  1. Ei näy. Aiheuttaja ei heijasta valoa tai mitään muutakaan säteilyä. Häntä ei siis koske ne asiat, jonka vuoksi me näemme toisemme ja muita objekteja.
  2. Ei tunnu. Sitä ei voi kosketella ym.
  3. Ei ole saman termodynaamisen lain alainen kuin muu luomakunta (tämä osaltaan mahdollistaa ikuisuuden ja katoamattomuuden). Jos ”aiheuttaja” koostuisi materiasta, hän olisi samojen lakien alainen kuin tämä universumi ja se kohtaisi lämpökuoleman.
  4. Ei ole luonnonlainkaltainen tila, joka automaattisesti synnyttää materian ja maailmankaikkeuden. Alku tarkoittaa siis sitä, että tuli muutos. Aiheuttaja halusi tehdä universumin.
  5. On yksisuuntaisessa vaikutussuhteessa maailmankaikkeuden kanssa. Asiaa voisi verrata elokuvista tuttuun poliisien kuulusteluhuoneen peili-ikkunaan. Pahis ei näe poliisia peilin takana, mutta poliisi näkee pahiksen ikkunan takana. On siis poliisin päätettävissä antaako hän itsestään tietoa. [16]

Jos luet kaikki seuraavatkin kirjoitukset läpi, tulet huomaamaan, että numero 5 on itse asiassa toteutunut. Jumala tuli luoksemme Jeesuksessa. Tämä on kuitenkin toinen juttu.

 

Ateistit & Alkusyy

Monet ateistit (ja agnostikot), jotka nojaavat ylläkuvattuun alkuräjähdysteoriaan, ovat rehellisesti myöntäneet, että alku on ateismille suunnaton ongelma.

  • Anthony Kenny: "Sikäli kun alkuräjähdysteorian kannattaja on ateisti, hänen täytyy uskoa, että - - maailmankaikkeus syntyisi tyhjästä ilman mitään syytä." Tyhjästä ei kuitenkaan synny mitään - minkä ateistit myöntävät kaikissa muissa asiayhteyksissä.
  • Kai Nielsen: "Oletetaan, että yhtäkkiä kuulet suuren räjähdyksen - - ja kysyt minulta 'mikä sai aikaan tuon räjähdyksen?' ja minä vastaan 'ei mikään, se vain tapahtui'. Et hyväksyisi tätä. Vastaukseni olisi sinusta käsittämätön." Se mikä pätee pieneen räjähdykseen, pätee paljon suuremmalla syyllä suureen räjähdykseen. 
  • Arthur Edington: "Alku näyttää muodostavan ylipääsemättömiä ongelmia, ellemme rehellisesti suostu pitämään sitä yliluonnollisena." 
  • J. L. Mackie: "Minun on vaikea hyväksyä ajatusta, että jotakin voisi syntyä tyhjästä, vaikka oletettaisiin rajoittamaton sattuma. Ja miten voisimme olettaa rajoittamattoman sattuman jos ei ole olemassa mitään?" Mackie näyttää ymmärtävän, että "sattuma" ei ole mikään taikasana, joka pätee kaikkeen. Sattuma ei koskaan saa mitään aikaan. Se on vain sana, jota me käytämme tietämättömyytemme vuoksi.
  • Robert Jastrow (agnostikko): "Nyt näemme miten tähtitieteellinen todistusaineisto johtaa raamatulliseen näkemykseen maailmankaikkeuden alkuperästä. - - Ihmiseen johtava tapahtumasarja alkoi yhtäkkisesti tiettynä ajan hetkenä valon ja energian välähdyksessä."

(Puolimatka.)

 

Johtopäätökset

Olemme käyneet premissit läpi ja lisäksi miettineet sitä, mitä tästä ”alkusyystä” voidaan päätellä. Lisäksi pohdinnat ”alkusyyn” luonteesta vastaavat moniin yleisiin kysymyksiin Jumalasta, kuten ”miksi emme näe häntä” ym.

Lopuksi on tarkennettava sitä, että kyseinen argumentti ei yksinkertaisesti osoita kristinuskon Jumalaan. Se kuitenkin rajaa uskontoja siten, että jäljelle jää monoteistiset (yksijumalaiset) uskonnot: juutalaisuus, kristinusko ja islam. Tämä johtuu siitä, että vain näiden uskontojen mukaan perimmäisen alun selitys on persoonallinen. Mutta miten jatkamme tästä eteenpäin? Ainut mahdollisuus on tarkastella Jeesuksen elämää Uuden testamentin evankeliumeista. Jeesus väitti olevansa Jumalan Poika ja lopullinen ilmoitus Jumalasta. Jos tämä pitää paikkansa, juutalaisuus ja islam ovat väärässä. Tämä kysymys ei kuitenkaan mahdu tämän kirjoituksen puitteisiin. Olen kirjoittanut Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta kolme kirjoitusta. Jos Jeesus todella nousi kuolleista, juutalaisuus ja islam putoavat pois laskuista. Siksi alkusyy on kristinuskon Jumala.

 

Viitteet:

1 ”Kalam” tulee arabian sanasta, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "argumentoida" tai "keskustella" (Puolimatka 2009, 153). Kosmologisen argumentin kalam-versio sai alkunsa, kun muinaiset kristityt filosofit, kuten Johannes Filiponos, pyrkivät todistamaan vääräksi Aristoteleen oppia siitä, että maailmankaikkeus on aina ollut olemassa. Kun Islam levisi Egyptiin, traditio sulautui islamin oppeihin ja siitä kehitettiin uusia muunnelmia. Keskiaikaisessa Espanjassa juutalaiset asuivat samoilla alueilla kuin muslimit, ja he lopulta välittivät tradition takaisin kristilliseen länteen, jossa sitä puolusti Bonaventura. Koska kristityt, juutalaiset ja muslimit uskovat kaikki maailman luomiseen, kosmologisen argumentin kalam-versio on herättänyt suurta kiinnostusta eri uskontokunnissa.

2 Hän taisteli kreikkalaista filosofiaa vastaan, jossa väitettiin universumin olevan ikuinen. 

3 William Lane Craig on tämän päivän ehkä tunnetuin ja arvostetuin apologeetta (uskonpuolustaja) kristityissä piireissä. Lisää kosmologisesta argumentista: Geisler & Brooks 2008, 15-19, 219-222; Kankaanniemi; Puolimatka 2009, 153-164. Craig puolustaa tätä argumentti kaikissa debateissaan, joissa aiheena on Jumalan olemassaolo.

4 Humeen viittaa Groothuis 2011, 215.

5 Monet ateistit ovat aiemmin vedonneet siihen, että koska universumilla ei ole alkua, sillä ei tarvitse olla syytä. Nyt ikuiseen universumiin ei voi enää vedota.

Filosofit tekevät eron "sattunnaisen olennon" ja "välttämättömän olennon" välille. Satunnaiset oliot voisivat yhtä hyvin olla olematta, kuten maapallo, tai kuka tahansa ihminen, joten ne tarvitsevat selityksen. Välttämätön olio on sellainen, joka ei voisi olla olematta, kuten Jumala. Tälläinen olento ei tarvitse selitystä. Budziszewski 2011, 137. 

6 Jotkut vastaavat tähän, että fysiikassa atomia pienemmät ”virtuaalihiukkaset” saavat alkunsa tyhjästä. Ne saavat kuitenkin alkunsa tyhjiössä tapahtuvan energian vaihtelusta. Tyhjiö ei ole ”ei mitään”.

7 Asioita voi olla ääretön määrä potentiaalisesti, mutta ei todellisuudessa. Potentiaalinen äärettömyys toimii ainoastaan käsitteellisenä rajana, jota ei koskaan saavuteta. Jonkin äärellisen etäisyyden voi esim. jakaa kahteen osaan, sitten neljään osaan, sitten kahdeksaan osaan jne. äärettömyyteen asti. Laskija ei kuitenkaan koskaan pääsisi ”äärettömänteen” jakokertaan.

8 Hilbertin hotelli – vertauksen kehitti saksalainen matemaatikko David Hilbert. Hilbertin hotellista voi katsoa hauskan videon Amerikan kielellä http://www.youtube.com/watch?v=faQBrAQ87l4 Craigin selittämänä sama hotelli http://www.youtube.com/watch?v=j_q802eboxA

9 Al-Ghazali ei tietenkään tiennyt tuhat vuotta sitten näistä argumenteista mitään. Siksi hän keskittyi filosofisiin argumentteihin.

10 Jo Albert Einstein oli ihmeissään vuonna 1917 kun hän sovelsi suhteellisuusteoriaansa maailmankaikkeuteen. Hän totesi, että maailmankaikkeus joko paisuu kuin ilmapallo tai se luhistuu kasaan. Ks. myös Groothuis 2011, 224.

11 On ehkä hyvä huomauttaa, että alkuräjähdysteoria toimii (miltei) ainoana alun teoriana naturalismissa. Alku on tosiasia, alkuräjähdys, jota ei aiheuttanut persoonallinen olento, on yksi tulkinta alulle.Tässä kirjoituksessa ei siis yhdytä siihen näkemykseen, että alulla ei ole aiheuttajaa. Alkuräjähdysteoria yksinkertaisesti osoittaa, että maailmankaikkeudella on alku. Tämä sopii yhteen Raamatun luomiskertoumuksen kanssa (Jumala päätti luoda maailman). Älä anna siis sanan ”alkuräjähdys” viedä itseäsi harhaan.

12 Näin myös Kankaanniemi. Tämän Hubble hän päätteli valon punasiirtymästä, joka oli erilainen kaukaisemmilta galakseilta. Kaukaisemmat galaksit olivat punaisempia kuin ne, jotka ovat meitä lähempänä. Loittonevan lähteen valoaallot pitenevät ja siten siirtyvät spektrin punaista päätä kohden. Vastaavasti lähestyvän kohteen valo sinisiirtyy. Asiaa voisi verrata auton lähestymiseen tiellä. Mitä lähempänä auto alkaa olla jalankulkijaa, sitä kovemman äänen jalankulkija kuulee. Sama pätee tietysti toisin päin; mitä kauemmas auto jalankulkijasta etääntyy, sitä heikommaksi ääni käy. Tutkijat kutsuvat tätä Dopplerin ilmiöksi. Lähestyvän auton ääni muodostuu peräkkäisistä aallonharjoista ja -pohjista. Samalla idealla Hubble havaitsi galaksien etääntyvän meistä katsottuna vauhdilla. Hawking & Mlodinow 2008, 63-65; Davies 2007, 32-33.

13 Teoria ikuisesti supistuvasta ja jälleen laajenevasta maailmankaikkeudesta on luonnonlakien vastainen ja näin ollen mahdoton (Kankaanniemi). Universumin laajenemisesta lisää Hawking & Mlodinow 2008, 58-74.

14 Groothuis 2011, 226.

15 Stephen Hawking on kirjoittanut kirjassaan "Suuri suunnitelma" yhdessä Leonard Mlodinowin kanssa, että fysiikan lait tarjoavat selityksen sille, kuinka elämä maapallolla sai alkunsa. He sanovat: "Koska on olemassa sellainen laki kuin painovoimalaki, maailmankaikkeus voi syntyä ja myös syntyy itsestään tyhjästä." Englanninkielisessä alkuteoksessa sanotaan jopa niin radikaalisti, että "will create itself from nothing" = "maailmankaikkeus luo itse itsensä tyhjästä". Tässä kohden monet erehtyvät, koska on vaikea uskoa, että professorit voisivat sanoa jotain näin älytöntä. Maailmankaikkeus ei taatusti luonut itseään tyhjästä, koska sen olisi täytynyt olla ensin olemassa, jotta se olisi voinut luoda itsensä ja tämä on loogisesti ristiriitaista. John Lennox toteaakin, että pötypuhe on pötypuhetta, vaikka äänessä olisikin maailmankuulu tieteentekijä. Fysiikan lait taas eivät varmasti luo yhtään mitään. Ne eivät ole koskaan saaneet mitään aikaan. Ne ovat vain matemaattisia kuvauksia siitä mitä tavallisesti tapahtuu tiettyjen ehtojen täyttyessä. (Lennox 2014, 45-48. Ks. kirjan sivu 269, alaviite 8). 

16 Kristinuskossa opetetaan, että Jumala on ilmoittanut itsestään (yleinen ilmoitus ja erityinen ilmoitus). Tämän asian käsittely ei kuitenkaan kuulu tähän kirjoitukseen. 1-5 kohdat Ison kirjan apologetiikan kurssin luentomuistiinpanot. Kohdat esitellään pääpirteissään myös Craigin kirjassa. Ks. myös Groothuis 2011, 234-238. 

 


LÄHTEET 

Budziszewski, J. 2011. Tätä emme voi olla tietämättä. Suom. Tapio Puolimatka. Helsinki: Uusi Tie.

Craig, W. L. 2012. Valveilla. Uskon perusteltu puolustaminen. Suom. Sini Luoma. Helsinki: Kustannus Oy uusi tie.

Davis, Paul. 2007. Kultakutrin arvoitus. Miksi maailmankaikkeus on juuri sopiva elämälle? Suom. Hannu Karttunen. Helsinki: URSA. 

Geisler, N. L & Brooks, R. M. 2008. When Skeptics Ask. Grand Rapids MI: Baker Books.

Groothuis, Douglas. 2011. Christian Apologetics. A Comperehensive Case for Biblical Faith. Downers Grove, IL: IVP Academic / Nottingham England: Apollos.

Hawking, Stephen & Mlodinow, Leonard. 2008. Ajan lyhyempi historia. Suom. Arja Hokkanen. Helsinki: WSOY.

Kankaanniemi, Matti. Kosmologinen argumentti. http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/netkosmo.htm

Lennox, John. C. 2014. Tähtäimessä Jumala. Miksi uusateistit osuvat harhaan? Suom. Jasu Markkanen. Helsinki: Uusi tie.

Moreland, J. P. 2012. Love Your Gog With All Your Mind. Colorado: NavPress. 

Ison kirjan apologetiikan kurssin luentomuistiinpanot.

Puolimatka, Tapio. 2009. Usko, tieto ja myytit. Helsinki: Uusi tie.

 

Palaa takaisin Opetuksia valikkoon.

 

Lisätietoja