Kirjoittaja Janne Saarela, 2013

Johdanto

Edellä olen käsitellyt kolmen kirjoituksen verran Jeesuksen hautausta, ylösnousemusta ja naturalistisia vaihtoehtoselityksiä ylösnousemukselle. Jeesuksen tyhjä hauta, ja asiat sen ympärillä selittyvät parhaiten niin, että Jumala todella herätti hänet kuolleista ja hän ilmestyi useiden päivien ajan ruumiillisesti seuraajilleen. Jeesuksen ruumiillinen ylösnousemus selittää parhaiten myös sen, miksi alkuseurakunta rakensi teologiset käsityksensä Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen (ei pelkän kuoleman) varaan.

Tässä kirjoituksessa kiinnitetään huomiota ylösnousemuksen teologisiin seurauksiin. Mitä merkitystä Jeesuksen ylösnousemuksella on? Kysymykseen voi löytää Uuden testamentin kirjoittajien ajatuksista ainakin kuusi isoa vastausta. Näiden vastauksien löytämiseen joudumme evankeliumeiden sijaan sukeltamaan Apostolien tekoihin ja kirjeisiin. Niissä ylösnousemuksen loogiset seuraukset on esitelty kuulijoille. Kyseisistä kohdista voimme päästä selville siitä, millaisia merkityksiä ensimmäisten vuosikymmenten kristityt antoivat ylösnousemukselle. Mitkä kuusi asiaa Jeesuksen ylösnousemus vahvistaa?

1. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus olivat Kirjoitusten täyttymys

Jeesuksen ylösnousemus todistaa osaltaan Raamatun luotettavuudesta. Kaksi tosiinsa liittyvää asiaa on nostettava esiin. Ensinnäkin se mitä Jeesus sanoi Raamatusta, täytyi pitää paikkaansa. Hän uskoi, että Vanha testamentti (VT) oli Jumalan inspiroimaa tekstiä. Hän lainasi VT:a useissa kohdissa arvovaltaisena Jumalan sanana. Toiseksi Jeesus ei ainoastaan pitänyt VT:a Jumalan sanana, vaan hän myös sanoi olevansa sieltä löytyvien lupausten täyttymys. Juutalaisille hän sanoi, että Kirjoitukset todistavat nimenomaan hänestä (Joh. 5:39). Erikoisen selvästi tämä tulee ilmi Emmauksen tiellä, jossa Jeesus nuhtelee muutamaa opetuslasta heidän aivokapasiteettinsa hitaudesta. Jeesus avasi heille Kirjoituksien merkityksen ja selitti, mitä ”Mooseksesta ja profeetoista alkaen oli hänestä ennustettu” (Luuk. 24:25-27). Jeesuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus täyttivät siis VT:n ennustukset.

Jeesuksen omien sanojen lisäksi tästä asiasta opettaa apostoli Pietari puhuessaan juutalaisille Jerusalemin temppelissä. Hän osoittaa Jeesuksen täyttäneen VT:n lupaukset:

Taivas oli oleva hänen asuinsijansa siihen aikaan saakka, jolloin kaikki pannaan kohdalleen, niin kuin Jumala ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla. Mooses on sanonut: ’Herra, teidän Jumalanne, on veljienne joukosta nostava esiin profeetan, minun kaltaiseni. Kuulkaa häntä, tehkää kaikessa niin kuin hän teille sanoo. Jokainen, joka ei tätä profeettaa kuule, poistetaan kansansa parista ja tuhotaan.’ Samoin ovat muut profeetat, niin Samuel kuin kaikki myöhemmätkin, kansalle puhuessaan myös ennustaneet näistä päivistä. Te olette profeettojen lapsia, te olette perineet sen liiton, jonka Jumala teki isienne kanssa sanoessaan Abrahamille: ’Sinun jälkeläisesi kautta tulee siunaus kaikille sukukunnille maan päällä.’ Teitä varten ennen muita Jumala on nostanut kuolleista palvelijansa. Hänet Jumala on lähettänyt siunaamaan teitä kaikkia, kun käännytte pois pahuudestanne. (Ap. t. 3:21-26).

Pietarin sanoissa merkittävää roolia näyttelevät Mooses, Samuel ja Aabraham, VT:n merkittävät henkilöt. Myöhemmin myös Paavali esittelee samankaltaisia perusteluja:

Veljet, Abrahamin jälkeläiset, ja te muut, jotka pelkäätte Jumalaa! Juuri meille on lähetetty sanoma tästä Pelastajasta. Jerusalemilaiset ja heidän hallitusmiehensä eivät tajunneet, kuka Jeesus oli. He tuomitsivat hänet, mutta näin he panivat täytäntöön profeettojen sanat, joita joka sapattina luetaan. Mitään syytä kuolemantuomioon he eivät voineet esittää, mutta silti he vaativat Pilatusta teloittamaan hänet. Kun he olivat toteuttaneet kaiken, mitä hänestä oli kirjoitettu, he ottivat hänet ristinpuulta ja panivat hautaan. Mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Hän ilmestyi sitten usean päivän aikana niille, jotka yhdessä hänen kanssaan olivat tulleet Galileasta Jerusalemiin. Nämä ovat nyt hänen todistajiaan, he todistavat hänestä Israelin kansalle. ”Me julistamme teille ilosanoman: Minkä Jumala lupasi meidän isillemme, sen hän on täyttänyt meille, heidän lapsilleen. Hän on herättänyt Jeesuksen kuolleista, niin kuin toisessa psalmissa sanotaan: — Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ja kun Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, Jeesus ei enää palaa katoavaisuuteen. Tästä Jumala on sanonut: — Sen pyhän ja lujan lupauksen, jonka Daavidille annoin, minä täytän teille. Hänhän sanoo toisessa kohden: — Sinä et salli pyhän palvelijasi ruumiin maatua. Palveltuaan omana aikanaan Jumalan suunnitelmaa Daavid nukkui pois; hänet vietiin isiensä viereen ja hänen ruumiinsa maatui. Mutta hän, jonka Jumala herätti kuolleista, ei maatunut. Tietäkää siis, veljet: hänen ansiostaan teille julistetaan synnit anteeksi, ja hänen ansiostaan jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi, saavuttaa kaiken sen, mitä te Mooseksen lain avulla ette voineet saavuttaa. Pitäkää siis varanne, ettei teidän osaksenne tule se, mistä profeetat ovat sanoneet: — Katsokaa, halveksijat, hämmästykää — ja olkaa tuhon omat! Minä teen teidän päivinänne sellaisen teon, että ette sitä uskoisi, jos joku siitä kertoisi teille. (Ap.t. 13:26-41. Ks. myös 26:22-23).

Kirjoituksessa ”Nousiko Jeesus kuolleista” argumentoin melko kattavasti sen puolesta, että jakeet 1. Kor. 15:3-8 sisältävät tradition, joka syntyi miltei välittömästi kristittyjen joukossa Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen, ja josta Paavali jälleen korinttilaisia muistutti. Traditio on vanhin todistus siitä, että Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus tulkittiin alusta saakka VT:n tekstien valossa. [1]

2. Se, mitä Jeesus väitti itsestään, on totta

Koska Jumala ei herättäisi kuolleista valehtelijaa, Jeesuksen ylösnousemus vahvistaa ne sanat, jotka Jeesus puhui itsestään. Hän väitti olevansa Jumala. Tämän puolesta puhuu Uudessa testamentissa yli 40 kohtaa. Hän väitti olevansa myös ainoa tie pelastukseen. Ylösnousemus todistaa Jeesuksen sanat oikeiksi. Tarkemmin Jeesuksen väitteistä itsestään voi lukea täältä. [2]

3. Kristinuskon mielekkyys

Maailma on täynnä uskontoja, mutta ne eivät voi kaikki olla yhtä aikaa oikeassa. Miksi ei? Koska ne eroavat toisistaan liian paljon antaessaan vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. Väite, jonka mukaan kaikki uskonnot vievät saman vuoren huipulle eri teitä pitkin, on loogisesti mahdoton. 2+2=4 ja vastaus voi olla vain 4.

Uskonnot antavat keskenään ristiriitaisia vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. Kaiken takana on joko persoonallinen Jumaluus (juutalaisuus, kristinusko ja islam) tai sitten ei (kaikki muut uskonnot). Joko Jeesus on Jumala (kristinusko) tai sitten hän ei ole (kaikki muut uskonnot). Jos ainoa tie Jumalan yhteyteen on Jeesus (Joh. 14:6), muut uskonnot ovat tältä osin väärässä. Logiikan mukaan ne eivät yksinkertaisesti voi olla oikeassa. Kristinuskolla on tässä kohden ainakin yksi tärkeä etu puolellaan; toisin kuin muiden uskontojen perustajat, Jeesus nousi kuolleista. [3] Jeesuksen ylösnousemus nousee avainkysymykseksi kristinuskon mielekkyyden kannalta. Paavali tekee tämän selväksi 1. Kor. 15:12-15:ssa:

Jos kerran julistetaan, että Kristus on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teistä voivat sanoa, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole? Jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty kuolleista. Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne. Silloin nähdään, että olemme antaneet Jumalasta väärän todistuksen, kun olemme väittäneet hänen herättäneen Kristuksen — mitä hän siis ei ole tehnyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. Ellei kuolleita herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty. Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa. Ja silloin nekin, jotka ovat nukkuneet pois Kristukseen uskoen, ovat joutuneet perikatoon. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. [4]

4. Ylösnousemuksesta seurasi Jeesuksen korotus

Ylösnousemuksessa Jeesus korotettiin, mutta tätä ei saa ymmärtää väärin. Osmo Tiililä tiivistää asian hyvin: ”Kristus ei ole elämän ruhtinas sen nojalla, että hän nousee kuolleista, vaan hän nousee kuolleista sen nojalla, että hän on elämän ruhtinas.” [5]

Tämä seikka tulee esiin mm. Kristushymnissä Fil. 2:6-11:ssa. Jakeita kutsutaan hymniksi, koska jakso on suurella todennäköisyydellä hymni, joka oli muotoutunut kristittyjen keskuudessa arameankielisenä hyvin varhain. Raymond Brownin mukaan Paavali oppi hymnin 30-luvulla heti kääntymyksensä jälkeen. [6]

5.Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. 6.Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen 7.vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, 8.hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. 9.Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. 10.Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, 11.ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ’Jeesus Kristus on Herra’.

Jakeissa 6-7 tulee esille Jumalan nöyrtyminen ja alentuminen ihmiseksi. Jeesus ottaa orjan muodon (ἑαυτὸν ἐκένωσεν μορφὴν δούλου λαβών). Jae 8 painottaa Jeesuksen nöyryyttä ihmisenä. Hän on kuuliainen loppuun saakka ja alistuu ristiinnaulittavaksi. Jakeet 9-10 painottavat, että tämän vuoksi (διὸ) Jumala on korottanut hänet kaikkia muita korkeammaksi. Alentumisen vastakohtana on Jeesuksen korotus. Tämä ei ole niinkään palkkio kuin seuraus hänen kuuliaisuudestaan ja kuolemastaan. Jumala on asettanut Jeesuksen asemaan, jossa kaikkien on oltava nyt kuuliaisia hänelle. Vaikka jaejakson tarkoitus ei ole rinnastaa Jeesusta ja Aadamia, tietynlainen yhtymäkohta Aadamiin näyttää olevan ilmeinen. Aadam yritti päästä asemassaan ylemmäs ja lankesi syntiin, jonka vuoksi hän menetti korkean asemansa. Jeesus taas päätti luopua asemastaan tullen orjaksi ja hän sai nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman.

Samantapainen huomio löytyy ensimmäisestä Pietarin kirjeestä (3:18-22), vaikka jaejaksoon liittyykin paljon tulkinnallisia haasteita:

Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi. Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, hänen, joka on mennyt taivaaseen ja istuu Jumalan oikealla puolella ja jolle on alistettu enkelit, vallat ja voimat.

Pietari saarnasi Jeesuksen korottamisesta alusta saakka (Ap.t. 2:32-33, 3:13, 5:30-31). Jeesuksen korotus on puhdistanut hänen maineensa. Asiaan liittyy olennaisesti myös viimeinen tuomio. Jumala tulee kerran tuomitsemaan maailman ja tuomarina tulee toimimaan Jeesus (Ap. t. 17:31). [7]

5. Ylösnousemus on takuu syntien anteeksiantamisesta

Evankeliumi on ilouutinen juuri siksi, että meidän ei tarvitse kohdata Jumalan tuomiota. Me voimme saada syntimme anteeksi sen työn perusteella, jonka Jeesus on puolestamme tehnyt. Jeesus ei noussut kuolleista vain näön vuoksi. Jumala herätti Jeesuksen kuolleista osoittaakseen, että ristinkuolema oli pätevä uhri ihmisten syntien vuoksi. Tämä ajatus nousee esiin mm. Room. 4:25:ssa:

Joka [Jeesus] on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden.

Jumala, joka voisi tuomita meidät, onkin meidän puolellamme (8:31-39). Siksi mikään ei voi erottaa meitä Kristuksen rakkaudesta (ks. myös Ef. 1:19-21, 2:1-10).

Pietari kirjoittaa: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta.” (1. Piet. 1:3).

Jeesuksen ylösnousemus kuolleista turvaa uskovien tulevan ylösnousemusruumiin, mutta myös uuden hengellisen elämän. Koska Jeesus on korotettu, se osoittaa ristinkuoleman riittäväksi (Hepr. 10:11-14). Heprealaiskirjeen kirjoittaja ripustaa kaikki kirjeen teemat Jeesuksen ylösnousemuksen varaan:

Rauhan Jumala, joka ikuisen liiton uhriveren tähden on nostanut kuolleista lampaiden suuren paimenen, meidän Herramme Jeesuksen, varustakoon teidät hyvillä lahjoillaan, niin että voitte täyttää hänen tahtonsa. Sen, mikä on hänelle mieleen, hän itse tehköön meissä, hän ja Jeesus Kristus. Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen. (Hepr. 13:20-21). [8]

6. Tulee tapahtumaan yleinen kuolleiden ylösnousemus

Eräs vanha mies (tämä on tositarina) katsoi kerran luonto-ohjelmaa ja kesken dokumentin hän huudahti: ”Ei tuollaista ole oikeasti olemassa!”. Dokumentti kertoi kirahveista. Kirahvit olivat miehen silmiin liian kummallisen näköisiä ollakseen todellisia. Siitä huolimatta, että asiasta oli videokuvaa, mies pysyi kannassaan. Kerrotaan myös eräästä pikkupojasta joka kulki satamissa, joissa valtavan kokoiset ruostuneet alukset olivat jämähtäneet kuivalle maalle. Pikkupoika ajatteli, että maailmassa ei olisi sellaista voimaa, joka saisi aluksia edes hievahtamaan. Hän oli väärässä. Kun vesi nousi jälleen korkeammalle, nämä jämähtäneet alukset irtosivat paikoiltaan ja ne kykenivät jälleen liikkumaan.

Kun puhutaan tulevasta ylösnousemusruumiista, niin monet ihmiset kokevat samanlaisen reaktion kun luonto-ohjelmaa katsonut mies, tai valtavia jämähtäneitä aluksia katsellut pikkupoika. Ajatus kuulostaa liian käsittämättömältä. Kuolleet eivät vain voi herätä henkiin! Toisaalta, kukaan ei varmasti uskoisi, että mikroskooppisen pienestä hedelmöittyneestä munasolusta voisi eräänä päivänä syntyä terve vauva, ellei olisi koskaan nähnyt vauvoja, saatikka ihmisiä. Me emme kuitenkaan pidä tätä esimerkkiä ihmeellisenä, koska olemme tottuneet siihen.

Raamatun mukaan ruumiimme on alennustilassa. Voimat heikkenevät, kuulo huononee, näkökyky katoaa ja sairaudet ottavat yliotteen. Kuolema on meille kaikille väistämätön tosiasia. Jossain päin maailmaa rikkaat ihmiset pakastavat ruumiinsa siinä toivossa, että tiede voisi jonain päivänä antaa heille uuden elämän. Raamatun ilosanoma on se, että meidän ei tarvitse laittaa rahojamme toiveeseen, että tiede voisi pidentää elämäämme edes hiukan. Jeesus antaa iankaikkisen elämän ilmaiseksi. Raamatun mukaan kuolleet tulevat eräänä päivänä nousemaan ylös. Kol. 1:18:n mukaan Jeesus oli kuolleistanousemisessa esikoinen, eli ensimmäinen. Tämä viittaa siihen, että lisää on tulossa. Ensimmäisessä Tessalonikalaiskirjeessä tulee ilmi, että uskovat tulevat heräämään kuolleista, koska Jeesus kuoli ja nousi ylös:

Jos kerran Jeesus on kuollut ja noussut kuolleista, niin kuin me uskomme, silloin Jumala myös on Jeesuksen tullessa tuova poisnukkuneet elämään yhdessä hänen kanssaan. (4:14).

Ylösnousemus antaa Jeesukseen uskoville toivon. Se myös pelastaa meidät tulevalta Jumalan vihalta, tuomiolta (1. Tess. 1:9-10). Sama ajatus esiintyy Roomalaiskirjeessä 8:11:ssa (asiayhteys korostaa tulevaa kuolleiden ylösnousemusta). Sama voima, joka herätti Jeesuksen kuolleista, antaa myös meille voiman elää oikeanlaista elämää. Voima tulee Pyhältä Hengeltä, joka myös takaa tulevan osamme. Rautalangasta asiaa Paavali vääntää 1. Kor. 15:19-23:ssa. Samalla tavalla kuin Aadamin lankeemuksen vuoksi me kaikki kuolemme, Jeesuksen ylösnousemuksen vuoksi me saamme ottaa osaa kuolleiden ylösnousemiseen. Jeesuksen ylösnousemuksesta alkoi siis tapahtumien sarja, joka päättyy siihen, että kaikki alistetaan Kristukselle ja Jeesus alistuu Jumalalle, jotta Jumala olisi kaikki kaikessa (15:25-28). [9] Olen kirjoittanut tästä aiheesta tarkemmin 1. Korinttilaiskirjeen luvun 15 kommentaarissa. 

Loppusolmu

Jeesuksen kuolemalla ja ylösnousemuksella on suuret vaikutukset soteriologiaan (oppi pelastuksesta), kristologiaan (oppi Jeesuksesta), eskatologiaan (oppi lopunajoista) ja etiikkaan. Kuten edellä käydyistä raamatunjakeista tuli selkeästi ilmi, Jeesuksen kuolemalla ja ylösnousemuksella oli kristittyjen keskuudessa kivijalan asema heti alusta lähtien. Tämän väitteen allekirjoittaa myös ylösnousemustutkijoiden huomattava enemmistö. [10] Tämä vahvistaa omalta osaltaan Jeesuksen ylösnousemusta; tyhjä hauta loi uudenlaiset teologiset puitteet Jeesuksen persoonaa koskien. Evankeliumista me löydämme toivon, koska me tiedämme, että Jeesus on noussut kuolleista.

Viitteet:

1) Ollilainen 2009, 242, 246-250; Perman.
2) Perman.
3) Olen osoittanut jo Jumalan olemassaolon puolesta esittämissäni argumenteissa, että ne jättävät vaihtoehdoksi vain kolme monoteististä uskontoa: juutalaisuus, kristinusko ja islam. Kysymys siitä, mikä näistä kolmesta uskonnosta on kaikkein selitysvoimaisin, on riippuvainen siitä, kuka Jeesus oli. Jos Jeesus oli todella Jumala ja hän heräsi kuolleista, juutalaisuus ja islam ovat tältä osin väärässä.
4) Ollilainen 2009, 242-246; Perman. Tarkemmin uskonnollisen pluralismin ongelmista täällä.
5) Tiililää lainaa Luoto 2004, 130.
6) Fee 1999, 90 ei kuitenkaan pidä jaejaksoa 2:6-11 hymninä. Hänen mukaansa asian puolesta ei ole esittää riittävästi historiallista dataa. Joka tapauksessa Jeesuksen korotus oli Paavalille merkittävä teologinen totuus.
7) Ollilainen 2009, 250-252; Fee 1999, 89-91; Brown 1997, 492-493; Perman.
8) Ollilainen 2009, 252-255; Perman.
9) Ollilainen 2009, 255-260; Perman; Boyd 2005, 193. Asia näkyy hyvin myös jakeissa 2. Kor. 4:14; 1. Piet. 1:3-5.
10) Ollilainen 2009, 265, alaviite 43, s.294. 

LÄHTEET

Boyd, G. 2005. Epäilijän kirjeet. Suom. Pekka Nieminen. 2. painos. Keuruu: Aika media Oy.

Brown, Raymond. 1997. An Introduction to The New Testament. New York: Doubleday.

Fee, Gordon. 1999. Philippians. Downers Grove, IL: IVP Academic.

Luoto, Valtter. 2004. Pientä puhetta suuresta Jumalasta. Keuruu: Aikamedia.

Ollilainen, Vesa. 2009. Ylösnousemus ja varhaiskirkko. Teoksessa Holmen, T & Kankaanniemi, M. A. D. 30. Helsinki: Art House. 231-265.

Perman, Matt. ”Ylösnousemuksen todisteet.” (Linkki ei ole enää käytössä.)