Kirjoittaja Janne Saarela

Johdanto

Roomalaiskirjeessä lukija törmää oppineeseen Paavaliin, Galatalaiskirjeessä vihaiseen ja mahtipontiseen Paavaliin, 2. Korinttilaiskirjeessä pisteliääseen Paavaliin ja 1. Korinttilaiskirjeessä paikka paikoin hämmentävään Paavaliin. Filippiläiskirjeessä tapaamme kuitenkin lämpöisen ja persoonallisen Paavalin. Ehkä tämän vuoksi tämä kirje on monen uskovaisen suosikki. (Fee 1999, 11.)

Tässä kirjoituksessa pyritään käsittelemään melko kattavasti Filippin kaupungin ja seurakunnan historiaa sekä kirjeen kirjoittamisen syytä, kirjoitusajankohtaa ja -paikkaa. Lopuksi pohditaan kysymystä siitä, keitä ovat kirjeessä mainitut vastustajat. Tämä kirjoituksen tarkoitus ei siis ole antaa tekstiin kommentaaria.

Filippin kaupungin historia

Filippin kaupungin perusti 356 eKr. Makedonian kuningas Filippos 2. Hän linnoitti vanhan tassoslaisen asutuksen voidakseen valvoa kultakaivoksia. Filippoksen poika, Aleksanteri Suuri tunnetaan yleisesti paremmin. Paavalin aikana Filippi oli suuri ja vauras kaupunki. Tämä johtui kaupungin sijainnista. Se oli merkittävän itä-länsi suuntaisen Via Ignatian-nimisen kauppareitin varrella, joka kulki aina Adrianmereltä Bysanttiin yhdistäen Euroopan ja Aasian toisiinsa. Läheisten vuorten kulta- ja hopeaesiintymät lisäsivät kaupungin vaurautta.

Kaupungin alueella on historian varrella käyty lukuisia merkittäviä taisteluita. Vuonna 168 eKr. roomalaiset valloittivat alueen omakseen. Vuosi 42 eKr. oli merkittävä kun Caesarin perilliset Octavianus (tunnetaan myöhemmin keisari Augustuksena) ja Marcus Antonius voittivat Cassiuksen ja Brutuksen, Julius Caesarin salamurhaajien joukot. Voiton kunniaksi Octavius julisti Filippin kaupungin Rooman siirtokunnaksi ja asutti sen vanhoilla veteraaneilla. Myös monet roomalaiset asettuivat asumaan kaupunkiin, koska he saivat samat oikeudet kuin ne, jotka asuivat Rooman maaperällä. Tämä tausta vaikutti myöhemmin seurakunnan elämään, koska kaupungissa keisaria kutsuttiin ”Herraksi” ja ”Pelastajaksi”. Juutalaisia Filippissä oli vähän, koska siellä ei ollut synagogaa, jonka perustamiseen olisi tarvittu vähintään 10 juutalaista miestä.

Tämä tausta saattaa vaikuttaa Paavalin sanavalintoihin jakeissa 1:27 ja 3:20, joissa Paavali puhuu taivaan kansalaisuudesta. Jakeessa 1:27 oleva sana ”πολιτεύομαι” (politeuomai) tarkoittaa kirjaimellisesti ”elää kuin kansalainen”, vaikka se ei suomalaisissa käännöksissä näykään. Filippissä asuvat ihmiset olivat todella ylpeitä Rooman kansalaisuudesta ja se näkyi jokapäiväisessä elämässä. Paavali muistuttaa lukijoitaan siitä, että heidän kansalaisuutensa on nyt taivaassa. Lisäksi jakeissa 1:27-30 Paavali puhuu taistelusta, jota tulee käydä yksimielisesti ja samassa hengessä, ja pelosta, joka ei saa ottaa Filippin uskovista otetta. Paavalin kuva on falangista, sotilasjoukosta, joka koostui useista peräkkäin olevasta miehestä, jotka taistelivat ylivoimaisesti kylki kyljessä. Tällä tavalla Makedonian Filippus oli aikoinaan valloittanut Filippin kaupungin. Nyt uskovat voivat tehdä evankeliumilla saman; valloittaa yksimielisesti koko kaupunki. (Gumbel 2007, 6, 35; Pawson 2008, 237; Fee 1999, 25-26; IRT 1972, 940-941; Guthrie 1990, 543.)

Paavalin kontaktit filippiläisten kanssa

Ennen kuin puutumme kirjeen kirjoitusajankohtaan, -paikkaan ja kirjoittamisen syihin, on hyvä luoda katsaus Paavalin ja filippiläisten kontakteihin. Näiden tietojen valossa on helpompi antaa vastauksia edellä mainittuihin asioihin. Luettelo kuitenkin olettaa kirjeen kirjoituspaikaksi Rooman. (Luettelo seuraa nro 1:stä lukuunottamatta Wallacea)

(1) Paavalin toinen lähetysmatka on alusta saakka ongelmallinen ja täynnä haasteita. Paavali riitaantuu Barnabaksen kanssa siitä, tulisiko Markus ottaa matkalle mukaan, koska hän jätti leikin kesken Pamfyliassa. Syntyy niin kiivas riita, että Paavalin ja Barnabaan tiet eroavat ja Silas tulee Paavalin matkakumppaniksi (Ap.t. 15:36-41). Myöhemmin ovet eivät näyttäneet avautuvan Paavalin seurueelle. He eivät voineet mennä Aasiaan eivätkä Bityniaan (Ap.t. 16:6-7). Lopulta Paavali näkee näyn, jossa makedonialainen mies pyytää: ”Tule yli Makedoniaan ja auta meitä” (16:9).

(2) Noin vuonna 50 Paavali saapuu toisella lähetysmatkallaan Filippiin. Mukanaan hänellä on Silas, Timoteus ja Luukas (huomaa jakeesta 16:10 alkava me-jakso). Joen rannalla he tapaavat jumalaapelkääviä naisia, jotka kääntyvät kristityiksi. Myöhemmin Paavali ja Silas joutuvat ruoskinnan jälkeen vankilaan, koska Paavali ajaa erään miehen orjatytöstä ulos pahan hengen. Maanjäristyksen seurauksena myös vanginvartija perhekuntineen pelastuu. Paavali suostuu lähtemään Filippistä pois vasta kun kaupungin viranomaiset tulevat saattelemaan hänet. Paavali oli Rooman kansalainen ja häntä oli kohdeltu laittomasti. Paavali halusi toimia näin todennäköisesti siksi, että tuore seurakunta ei joutuisi huonoon valoon. Luukas jää Filippiin varmistamaan seurakunnan tulevaa jatkoa (me-muoto jää Ap.t:n tekstistä pois). Ehkä myös Timoteus jää Filippiin (näin Tessalonikalaiskirjeiden valossa).

(3) Paavali on Tessalonikassa kolme sapattia ja tänä aikana filippiläiset lähettävät hänelle avustusta enemmän kuin kerran (Fil. 4:15-16). Paavali kokee Tessalonikassa suurta vastustusta juutalaisten taholta. Paavali lähtee pois ja kulkee Beroian ja Ateenan kautta Korinttiin, jossa hän saa istuttaa seurakuntaa rauhassa 18kk ajan (vuosina 50-51). Tänä aikana filippiläiset lähettävät hänelle jälleen avustuksen (2. Kor. 11:7-9. Myös jakeet Fil. 4:15-16 viittaa siihen, että filippiläiset avustivat Paavalia muuallekin kuin Tessalonikaan. Paavali todennäköisesti mainitsee Tessalonikan vain yhtenä esimerkkinä.)

(4) Vuoden 52 keväällä Paavali aloittaa kolmannen lähetysmatkansa. Matkan tarkoitus on seurakuntien perustamisien ja kannustamisen lisäksi kerätä rahaa Jerusalemin seurakunnalle (Ap.t. 18:23; Room. 15:25-26; 1. Kor. 16:1-4; 2. Kor. 9:1-2, 12-23). Paavali painottaa armon evankeliumia, jonka mukaan pakanoita ei tarvitse ympärileikata, eikä heidän tarvitse alkaa noudattamaan juutalaisia tapoja. Tämä nostatti tietyn Jeesukseen uskovan juutalaisryhmittymän hyökkäämään ankarasti Paavalia ja hänen opetustaan vastaan. Selkeimmin tämä taistelu on nähtävissä Galatalaiskirjeessä. Nämä juutalaiset jopa seurasivat Paavalia ja yrittivät saada hänen perustamiaan pakanaseurakuntia ympärileikkauttamaan itsensä ja noudattamaan juutalaisia tapoja (1. Tess. 2:13-16; Fil. 3:1). On hiukan ironista, että samalla kun Paavali varoitti pakanaseurakuntia näistä judaisteista, hän keräsi heiltä rahaa kristittyjen juutalaisten hyväksi Juudeassa!

(5) Vietettyään noin kolme vuotta Efesossa Paavali lähtee kohti Jerusalemia mukanaan keräämäänsä rahalahja. Hän tulee Makedoniaan keväällä 55. Koska filippiläiset olivat tukeneet Paavalia niin paljon, hän vaati, että he eivät osallistuisi tähän keräykseen. Filippiläiset halusivat kuitenkin antaa ja Paavali sanookin 2. Kor. 8:1-5:ssa, että ”he antoivat yli varojensa”.

(6) Lopulta Paavali tuo rahalahjan Jerusalemiin (Ap.t. 21:17-19). Vierailun aikana Paavali pidätetään ja hän joutuu Kesareaan vankeuteen kahdeksi vuodeksi (kevät 56 – kesä 58). Tänä aikana filippiläiset olivat huolissaan Paavalista ja epävarmoja hänen kohtalostaan. Heillä ei ollut kuitenkaan varaa auttaa häntä (Fil. 4:10).

(7) Kun Paavali vetoaa keisariin kesällä 58, hänet lähetetään laivalla Roomaan (Ap.t. 25:10-12, 27:1). Uutinen hänen saapumisestaan Roomaan oli varmasti levinnyt seurakuntiin. Filippiläiset halusivat jakaa hänen kulunsa (Fil. 4:10).

(8) Filippiläiset lähettävät Epafroditoksen viemään Paavalille raha-avustusta Roomaan. Paavali kutsuu tätä uhria ”hyvältä tuoksuvaksi, otolliseksi, Jumalan mielen mukaiseksi uhriksi” (4:18). Epafroditoksella on tämän lisäksi kysymyksiä Paavalille koskien heidän vastustajiaan ja seurakuntalaisten puutetta (3:2, 18-19; 4:6, 19). Seurakunta odottaa, että Paavali lähettäisi Epafroditoksen takaisin ja he myös toivovat, että Timoteus voisi palata takaisin Filippiin (2:19-30).

(9) Paavali ei kuitenkaan halua lähettää Timoteusta Filippiin, ennen kuin hän tietää, millaisen tuomion hän saa oikeudelta. Sen sijaan hän päättää lähettää Epafroditoksen takaisin Filippiin (2:25-30). Paavali on kuitenkin tietoinen, että filippiläiset pettyvät suuresti kun eivät näe Timoteusta. Miten Paavali pehmentäisi heidän pettymystään?

(10) Paavali kirjoittaa Epafroditoksen mukana kirjeen. Tiesikö Paavali, että sen lisäksi, että kirje tulisi lohduttamaan filippiläisiä, se tulisi rohkaisemaan kristittyjä läpi vuosisatojen?

Kirjeen kirjoittamisen syy

Edellisen analyysin ja kirjeen muun sisällön persuteella ainakin seuraavia asioita voidaan listata syiksi kirjeen kirjoittamiselle:

• Paavali kiittää seurakuntaa samastaan rahalahjasta ja muistuttaa, että Jumala pitää heistä molemmista huolen (4:14, 18)
• Kirje toimii jonkunlaisena lohduttimena, koska Timoteus ei voi vielä palata takaisin Filippiin. 
• Hän tiedottaa mitä hänelle kuuluu vankeuteen (2:19->)
• Hän ottaa kantaa joihinkin seurakunnassa esiintyneihin konflikteihin ja ongelmiin. Seurakunnassa on hajaannusta (1:27-2:18, 4:2) ja judaistien harhaoppeihin annetaan ohjeita (3:1-18).
• Seurakunta kokee ulkoapäin tulevaa ahdistusta ja kärsimystä. Paavali lohduttaa heitä ja muistuttaa mm. Jeesuksen alentumisesta (2:5-11). Me jaamme Jeesuksen ylösnousemuksen voiman, mutta myös hänen kärsimyksensä (3:10).

Kirjoitusaika ja -paikka

Kun yritämme ratkaista kysymystä missä ja milloin Paavali kirjoitti kirjeen, ratkaisun tulee selittää mahdollisimman kattavasti seuraavat huomiot (Brown 1997, 493-94.):

(a) Paavali on vankilassa (1:7, 13, 17)

(b) Vankilassa ollessaan Paavalin julistama evankeliumi oli tullut koko henkivartioston ”πραιτώριον” (praitoorion) tietoon (1:13). Lisäksi Paavalin seurassa oli uskovia ”keisarin talosta” (4:22). 

(c) Paavali tietää, että häntä saattaa odottaa kuolema (1:19-21; 2:17). Hänellä ei siis ole varmuutta siitä, millainen tuomio häntä odottaa. 

(d) Toisaalta Paavali toivoo säilyvänsä hengissä, eli uskoo vapautukseensa (1:25-26; 2:25)

(e) Timoteus on Paavalin vierellä kirjettä kirjoittaessa (1:1; 2:19-23)

(f) Paavalin ympärillä on erilaisia uskovien joukkoja. Toiset julistavat Kristusta toisenlaisista motiiveista, kuten kateudesta ja riidanhalusta, mutta toiset ovat rohkaistuneet julistamaan evankeliumia yhä rohkeammin (1:14-18).

(g) Paavalin ja Filippin seurakunnan välillä ehtii tapahtua monenlaisia kontakteja:

1. Filippiläiset kuulevat, että Paavali on vankeudessa.
2. Filippiläiset lähettävät Epafroditoksen raha-avustus mukanaan (4:15). Paavalin luona ollessaan hän kuitenkin sairastuu ja on kuolemankielissä (2:26, 30).
3. Filippiläiset kuulevat, että Epafroditos on sairaana (2:26)
4. Epafroditos saa tiedon, että filippiläiset ovat kuulleet uutiset ja ovat hänestä huolissaan (2:26).
5. Paavali joutuu lähettää Epafroditoksen takaisin Filippiin (2:25-30).
6. Paavali toivoo lähettävänsä pian myös Timoteuksen (2:19-23) ja toivoo pääsevänsä itsekin pian Filippiin (2:24).

Kirjoituspaikaksi on esitettu kolmea vaihtoehtoa: Kesareaa, Roomaa ja Efesoa. Mikä kolmesta vaihtoehdosta sopii parhaiten edellä esitettyihin asioihin? Muutama kommentti on kuitenkin sanottava kohdasta g. Päälle päin näyttää, että matkoja Paavalin sijainnin ja Filippin kaupungin välillä täytyy kertyä hyvin monta ja vielä lyhyessä ajassa. Guthrie kuitenkin huomauttaa, että on hyvin mahdollista, että Epafroditos oli jo matkalla Roomaan, ennen kuin Paavali ehti saapua sinne. Olihan Paavalin matkassa viivästyksiä, suuri haaksirikko Maltan saarelle. Roomassa tiedettiin jo ennalta, että Paavali oli saapumassa (Ap.t. 28:15). Ehkä he olivat kuulleet uutiset Epafroditokselta? Niin tai näin, todisteet eivät vaadi matkaa Roomasta Filippiin ennen kuin Paavali on vastaanottanut Filippin seurakunnan lahjan Epafroditokselta. (Guthrie 1990, 549.) Niinpä edestakaisia matkoja tarvitsee kertyä Rooma-Filippi -välillä vain kolme:

• Roomas – Filippi: Joku kertoo filippiläisille, että Epafroditos on sairaana
• Filippi – Rooma: Epafroditos kuulee, että filippiläiset ovat hänestä huolissaan
• Rooma – Filippi: Paavali lähettää Epafroditoksen Filippiin

Jos edellä kuvattu tilanne on oikea, Rooman ja Filippin välinen etäisyys ei ole minkäänlainen ongelma Rooma-vaihtoehdon kannalta. Matkoihin kuluisi maksimissaan vuosi. (Lightfootin mukaan Roomasta Filippiin kestäisi matkata noin kuukauden, sit. Guthrie 1990, 550. Saman tapaisen ajoituksen antaa myös Wallace.) Luomme nyt lyhyen katsauksen kuhunkin kolmeen vaihtoehtoon.

Kesarea 58-60:

Tätä vaihtoehtoa ehdotettiin esnimmäisen kerran vuonna 1799. Apostolien tekojen pohjalta tiedämme, että Paavali oli vankeudessa kaksi vuotta Kesareassa (23:33-26:32) vuosina 58-60 (Brownin ajoitus). a, b, c ja d sopisivat tilanteeseen, jonka Ap.t. asiasta antaa. Mitä tulee Timoteukseen (e), Ap.t. 20:4-5 mukaan hän lähtee Trooaseen, eikä hänestä enää kuulla Ap.t.:ssa. Olisiko hän tullut takaisin Paavalin luo Kesareaan? Kohta e siis vaikuttaa ongelmalliselta. Kohta f ei myöskään sovi Kesarean tilanteeseen ainakaan sen perusteella, mitä Ap.t. siitä kertoo (21:8-14).

Kaikkein suurin ongelma tässä vaihtoehdossa on etäisyys. Kesareasta on matkaa Filippiin noin 1500 km meriteitse ja samanverran maateitse. Olisiko g:ssä mainitut matkat mahdollisia näin lyhyessä ajassa? Edellä mainitut ongelmat huomioon ottaen Kesarea on vaihtoehdoista heikoiten perusteltu. (Brown 1997, 494.)

Rooma 61-63:

Toiselta vuosisadalta aina 1700-luvulle saakka on ollut valla käsitys, että kirje on kirjoitettu Roomassa. Paavali kuljetettiin Kesareasta vangiksi Roomaan, jossa hän vietti kaksi vuotta (27:1-28:31). Siellä hän oli kotiarestissa sotilaan vartioimana ja hän sai julistaa evankeliumia melko vapaasti (Ap.t. 28:16, 30). Koska perimätieto Rooman puolesta on vanha, meidän ei tulisi hylätä tätä todistusta, elleivät sisäiset todisteet ole todella vahvoja. Miten Rooma sopii edellä esitettyihin kohtiin?

Kohdat a, b, c ja d sopivat Roomaan ja kohta b suosii Roomaa kaikkein vahvimmin, koska näiden sotilaiden asemapaikka oli Roomassa. Mitä tulee e:hen, Ap.t. tietojen mukaan Timoteus ei ole Paavalin kanssa Roomassa. Kohta f sopii Roomaan hyvin, koska tiedämme Paavalin julistaneen evankeliumia melko vapaasti (Ap.t. 28:17-31). Myös Roomalaiskirjeen maininnat (14; 16:17-18) tukevat tätä, koska seurakunnassa oli erilaisia käsityksiä. E:n jälkeen suurimman ongelman muodostaa jälleen kohta g. Maateitse Roomasta Filippiin matkaa kertyi noin 1100 km. Meriteitse matkaa kertyisi 1400 km. Olisiko viestit Paavalin ja Filippin välillä ehtineet kulkea näin nopeasti? Wallacen mukaan kuriirin matka Roomasta Filippiin kestäisi kulkutavasta riippuen 1-2 kk. Niinpä etäisyys ei ole kovin vahva vasta-argumentti Rooma-vaihtoehdolle. Kaikki tarvittavat tiedonkulut ehtisivät kulkea Rooma-Filippi akselilla alle vuodessa.

Rooman vankeutta vastaan voidaan esittää vielä seuraavaa: Room. 15:23-24:n ja 28:n mukaan Paavali tahtoo matkata Roomasta Espanjaan, eli länteen:

”Mutta nyt minulla ei enää ole tehtävää näillä seuduilla, ja olen jo vuosikausia odottanut tilaisuutta päästä käymään teidän luonanne sitten kun menen Espanjaan. Toivon, että voisin tällä matkallani tavata teidät ja että te auttaisitte minut matkaan sieltä eteenpäin, kun olen ensin saanut jonkin aikaa nauttia seurastanne… Sitten kun olen hoitanut tämän tehtävän ja asianmukaisesti luovuttanut keräyksen tuoton, lähden Espanjaan ja käyn matkalla teidän luonanne.”

Fil. 1:26:sta ja 2:24:sta käy kuitenkin ilmi, että Paavali haluaisi käydä Filippissä, eli hän matkaisikin takaisin itään. Paavalin olisi siis pitänyt muuttaa matkasuunnitelmiaan vankeudessa ollessaan. (Brown 1997, 494-95; Wallace; Hörster 1994, 194; Fee 1999, 33, 59.)

Tarkemmin ajateltuna Paavalin mielenmuutos ei kuitenkaan ole suuri ongelma. Kuten Fee toteaa, on valtavan suuri ero sen välillä, mitä Paavali on vapaana miehenä kirjoittanut noin neljä vuotta aiemmin roomalaisille ja mitä hän nyt aikoo tehdä, kun hän ollut useita vuosia vankeudessa, eikä kaikki ole mennyt ollenkaan kuten hän oli suunnitellut. Tämän lisäksi idässä tiettyjen seurakuntien päällä oli ”uhkaavia myrskypilviä”. Niinpä Paavalin mielenmuutos ei ole kovin vahva vasta-argumentti Roomaa vastaan. Myös pastoraalikirjeiden (1. ja 2. Tim &Tiit.) sisältö tukee Paavalin mielenmuutosta. (Fee 1999, 34; Guthrie 1990, 550.)

Efeso 54-56:

Kolmantena vaihtoehtona on esitetty Efesoa. Kohta a näyttää päällisin puolin ongelmalliselta, koska meillä ei ole suoraa mainintaa siitä, että Paavali olisi ollut Efesossa vankeudessa. Asia ei ole kuitenkaan aivan näin yksinkertainen. Paavali vietti Efesossa kolme vuotta (Ap.t. 19:23-40) ja siellä syntyi kristittyjä koskien ”paha mellakka”. Paavali itse sanoo taistelleensa petojen kanssa Efesossa (1. Kor. 15:32) ja menettäneensä Aasiassa miltei henkensä (2. Kor. 1:8-10). Lisäksi 2. Kor. 6:5:ssa ja 11:23:ssa, jotka Paavali kirjoitti ennen Kesarean vankeutta, hän toteaa olleensa useasti vankeudessa. 1. Kleemens 5:6:ssa on maininta, että Paavali oli vankeudessa seitsemästi (eli enemmän kuin Ap.t. antaa ymmärtää). Tämä on loppujen lopuksi spekulaatiota ja Fee toteaakin, että ”ei ole esittää kovia todisteita sen puolesta, että Paavali oli Efesossa vankeudessa”.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että kun Paavali matkaa Jerusalemiin, hän karttaa menemistä Efesoon (Ap.t. 20:16-17). Miksi? Brown kysyy, oliko Paavali kenties ollut siellä vankeudessa, eikä siksi halunnut mennä enää paikanpäälle turvallisuussyistä? Tämä on kuitenkin spekulaatiota. Itse asiassa Ap.t. antaa Efeson karttamisen motiiviksi ajankäytön: ”Paavali oli päättänyt kulkea Efesoksen ohi, ettei häneltä kuluisi liikaa aikaa Aasiassa” (20:16).

Kohta b on hankala Efeson kannalta, koska ei ole mitään todisteita siitä, että kaupungissa olisi ollut keisarin ”πραιτώριον”-sotilaita. Myöskin kohta c on Efeson kannalta hankala, koska kuolemantuomio oli keisarillinen asia. Kohdat d ja f sopivat kuvaan hyvin. Mitä tulee kohtaan e, tiedämme varmasti, että Timoteus oli Paavalin kanssa Efesossa (Ap.t. 19:22; 1. Kor. 4:17; 16:10). Kohta g sopii kolmesta vaihtoehdosta parhaiten juuri Efesoon. Matkaa oli Filippiin noin 700 km ja matka vei seitsemästä yhdeksään päivään. Efeso selittäisi muita vaihtoehtoja paremmin tiiviin yhteydenpidon seurakunnan ja Paavalin välillä. Toisaalta, kuten edellä huomattiin, matkoja ei ehkä kertynyt niin paljon kuin usein oletetaan.

Efesoa tukisi myös muutama muu seikka:

Ensinnäkin keräys, jota Paavali teki Jerusalemin seurakunnan hyväksi saatettiin perille ennen Kesarean vankeutta. Jos kirje olisi kirjoitettu Kesareassa tai Roomassa, miksi Paavali ei kiittänyt asiasta seurakuntaa (4:10-20)?

Toiseksi jakeet 4:14-16 antavat kuvan, että Paavali olisi ollut Filippissä vain kerran. Kuitenkin, jos hän kirjoitti Kesareasta tai Roomasta, hän olisi ollut Filippissä ainakin kolmesti. Paavali nimittäin meni Efesossa vietetyn ajan jälkeen uudelleen Filippiin (Ap.t. 19:21, 20:1; 1. Kor. 16:5; 2. Kor. 2:13, 7:5) ja uudelleen Korintin vierailun jälkeen kun hän oli matkalla Kesareaan ja Jerusalemiin (Ap.t. 20:3, 6; Room. 15:25-26).

Kolmanneksi, jos Paavali kirjoitti Efesosta, hänen ei olisi tarvinnut muuttaa matkasuunnitelmiaan Roomasta Espanjaan, joista hän puhuu Roomalaiskirjeessä (15:24, 28). Hänhän totesi kirjeessä haluavansa mennä käymään Filippissä. Näin ollen Paavali todella meni Filippiin, josta hän jatkoi matkaansa Roomaan. Osoitin kuitenkin tämän argumentin edellä melko heikoksi. (Brown 1997, 485, 495-96; Fee 1999, 35; Wallace.)

Johtopäätös

Vaikka kirjoituspaikaksi on esitetty kolmea eri kaupunkia, vain Rooma ja Efeso ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Argumentit näiden kahden paikan puolesta ovat melko tasaväkisiä. Paljon riippuu myös siitä, miten paljon painoarvoa perimätiedolle (Rooma) annetaan. Henkilökohtaisesti kallistun traditionaalisen näkemyksen kannalle. Paavali kiroitti kirjeensä Roomassa, todennäköisesti lähempänä vuotta 62 kuin 60.

Filippin seurakunta

Koska Filippin seurakunta on tullut vahvasti esiin jo edellä, teen tässä vain muutaman huomion.

Purppuranmyyjä Lyydiä ja vanginvartija perhekuntineen kääntyvät Paavalin ja seurueen puheiden seurauksena kristityksi. Kirjeen pohjalta tiedämme, että muita Filippin seurakuntalaisia olivat mm. Epafroditos (Fil. 2:25), Euodia ja Syntyke (4:2) ja Klemens (4:3). Euodia ja Syntyke olivat ehkä osa Lyydian rukousryhmää, kun Paavali saapui tiiminsä kanssa Filippiin. Nimistä päätellen seurakuntalaiset olivat pääasiassa pakanoita (ei-juutalaisia): Lyydia, Euodia ja Syntyke ovat kreikkalaisia nimiä, Klemens on roomalainen nimi. Tämä sopii siihen tosiseikkaan, että Filippi oli Rooman siirtokunta. Myös jae 3:3 viittaa siihen, että lukijat eivät olleet ympärileikattuja juutalaisia.

Seurakunta oli srategisesti merkittävällä paikalla, koska se oli portti Eurooppaan. On epävarmaa miten kauan Paavali viipyi Filippissä. Näyttää kuitenkin siltä, että Luukas jäi Filippiin pidemmäksi aikaa. Tämän puolesta puhuu Apostolien teot, sekä kirjeen jae 4:3, jossa aisapari ”σύζυγος” (sydsugos) tarkoittaa todennäköisesti Luukasta. Läheinen ystävyys ehti kuitenkin seurakunnan ja Paavalin tiimin välille syntyä. Noin viiden vuoden kuluttua (Ap.t. 20:1-2 mukaan) Paavali kulki Makedoniaan ja rohkaisi seurakuntia. Varmasti hän kävi tällä matkalla myös Filippissä. Käynneistä Filippiin kertoo myös 1. ja 2. Korinttilaiskirje.

Seurakunta on kirjeen kirjoittamisen hetkellä vaikeassa tilanteessa ja se kokee kärsimystä ulkoapäin (1:27-30; 2:17). On silmiinpistävää, että kirjeessä esiintyy useasti sanat ”Herra” ja ”Pelastaja”. Tässä kohden tulemme tärkeimpään kohtaan koskien filippiläisten kokemaa kärsimystä. Kuten huomasimme, Rooman ensimmäinen keisari (Augustus) oli antanut kaupungille erityisaseman. Kaupunkilaiset osoittivat kiitollisuutta siitä, mitä keisari oli aikoinaan tehnyt. Tuohon aikaan keisaria nimitettiin juuri ”Herraksi” ja ”Pelastajaksi”. Tämä tunnustus nousi todennäköisesti esiin kaikissa kaupungin yleisissä tapahtumissa, teatterissa ym. Myös Apostolien teot antaa kaupunkilaisista hyvin isänmaallisen kuvan: ”he opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska olemme Rooman kansalaisia” (16:21). Kristityt eivät voineet ottaa osaa moiseen tunnustukseen: ”Keisari Nero on Herra ja Pelastaja”. Paavali sanoo, että on olemassa oikea Herra, Jeesus Kristus. Hänen edessään tulevat kaikki polvistumaan eräänä päivänä, myös filippiläiset ja itse keisari. (Fee 1999, 26-33.)

Kirjeessä esiintyvät vastustajat

On selvää, että Paavalilla on kirjeessä tähtäimessä joitain vastustajia. Näitä mainitaan jakeissa 1:15-17, 27-28; 3:2-3, 18-19. Mielipiteet jakautuvat suuresti siinä, onko kyseessä yksi vai useampi vastustajien ryhmä.

• Ryhmä 1:15-17 näyttää olevan Roomassa. He julistavat Jeesusta vääristä motiiveista.
• Jakeissa 1:27-28 mainitut vastustajat ovat Filippissä asuvia pakanoita. He ovat vastuussa uskovien kärsimyksistä (1:29-30)

Luvussa kolme esiintyviä vastustajia Paavali haukkuu ”koiriksi”, ”pahoiksi työntekijöiksi” ja ”pilalle leikatuiksi”. Nämä ovat selvästi juutalaisia, jotka haluavat ympärileikata pakanauskovat. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että nämä vastustajat olisivat läsnä Filippissä. Pikemminkin he ovat Paavalin ja seurakunnan yhteisiä vihollisia. On tietysti mahdollista, että ulkoapäin tulevan paineen alla kristityillä oli kova paine siirtyä juutalaisuuden alle, koska se oli laillinen uskonto Roomassa, eikä heidän tarvinnut osallistua keisarinpalvontaan ym. Jos asia on Filippin seurakunnan kohdalla näin, silloin luvun 3 sanat vastustavat myös tätä ajatusta.

LÄHTEET:

Brown, Raymond. 1997. An Introduction to The New Testament. New York: Doubleday.

DigiNovum. Filippiläiskirje.

Fee, Gordon. 1999. Philippians. Downers Grove, IL: IVP Academic.

Gumbel, Nicky. 2007. Tämä on elämää! Suom. Merja Pitkänen. 2. uudistettu painos. Hämeenlinna: Päivä Oy.

Guthrie, Donald. 1990. New Testament Introduction. 4. painos. Downers Grove IL: Inter Varsity Press.

Hörster, Gerald. 1994. Johdatus Uuteen testamenttiin. Suom. Sakari Lintinen. Hämeenlinna: Päivä Oy.

Iso Raamatun tietosanakirja. Osa 1. 1972. Tikkurila: Raamatun tietokirja.

Pawson, David. 2008. Raamattu avautuu 2. Suom. Marketta Ruishalme. 2. painos. Helsinki: TV7.

Wallace, Daniel. Philippians: Introduction, Argument, and Outline.