Kirjoittanut: Janne Saarela, syyskuu 2024

JOHDANTO

Olen esitellyt tällä sivustolla yhden tekstin verran kosmologista kalam-argumenttia. Tässä tekstissä käsitellään 10 todella huonoa vastaväitettä tätä argumenttia kohtaan. Teksti on lyhennelmä William Lane Craigin luennosta ”Objections So Bad I Couldn’t Have Made Them Up” (”Niin huonoja vastaväitteitä, etten olisi koskaan keksinyt niitä itse”), jonka hän piti Biola Universityssä vuonna 2010. Kyseisessä luennossa Craig vastaa sellaisiin vastaväitteisiin, jotka ovat varsin yleisiä internetissä, mutta ovat luonteeltaan kelvottomia. Ennen kuin sukellamme näihin vastaväitteisiin, muistutan lukijaa siitä, mistä kalam-argumentissa on kyse.

KALAM-ARGUMENTTI LYHYESTI

Kalam-argumentti koostuu kahdesta premissistä eli väitteestä ja niistä seuraavista johtopäätöksestä. Kyseessä on deduktiivinen argumentti: jos premissit pitävät paikkansa, johtopäätös seuraa välttämättä.

1. Kaikella, mikä on saanut alkunsa, on alkusyy.
2. Maailmankaikkeus on saanut alkunsa.
3. Joten: Maailmankaikkeudella on alkusyy.

Filosofisessa analyysissä selviää, että tämä alkusyy on aluton, aiheuttamaton, ajaton, avaruudeton, muutokseton, aineeton ja äärimmäisen voimakas persoonallinen Luoja. Argumentti tarjoaa meille siten hyvin rikkaan kuvauksen maailmankaikkeuden takana olevasta Alkusyystä.

Voimme nyt siirtyä tarkastelemaan 10 todella huonoa vastaväitettä kalam-argumenttia kohtaan.

10 SURKEAA VASTAVÄITETTÄ

Vastaväitteet on jaettu seuraavalla tavalla:

• Vastaväitteett 1-3 liittyvät argumentin muotoiluun.
• Vastaväitteet 4-5 liittyvät premissiin 1.
• Vastaväitteet 6-7 liittyvät premissiin 2.
• Vastaväitteet 8-10 liittyvät argumentin johtopäätökseen.

 

1 Vastaväitteet liittyen argumentin muotoiluun

Vastaväite 1: Craig on sanonut muualla, että hän uskoo Jumalaan lopulta siksi, että Pyhä Henki vakuuttaa sen hänen sisimmässään. Hän ei siis usko Jumalaan kalam-argumentin pohjalta. Itse asiassa hän sanoo, että vaikka argumentti kumottaisiinkin, hän uskoisi silti Jumalaan. Craig on siis tekopyhä! 

Vastaus: Tämä on klassinen ad hominem -argumentti. (Ad hominem tarkoittaa sitä, että hyökätään argumentin esittäjän luonnetta vastaan, ei itse argumenttia vastaan.) Vaikka Craig olisikin tekopyhä, sillä ei tietenkään olisi mitään tekemistä argumentin itsensä kanssa. Mutta mikä tekee argumentista hyvän argumentin? Hyvässä argumentissa on todet premissit ja validi logiikka. Argumentti on siis toimiva, jos premissit ovat totta ja johtopäätös seuraa loogisesti premisseistä. Lisäksi, vaikka henkilö ei olisikaan Craigin kanssa samaa mieltä siitä, että henkilö voi uskoa Jumalaan Pyhän Hengen todistuksen perusteella, tällä ei ole mitään tekemistä kalam-argumentin kanssa. 

 

Vastaväite 2: Kalam-argumentissa on nähtävissä kehäpäätelmä. Sen ensimmäinen premissi (kaikella, mikä on saanut alkunsa, on alkusyy) olettaa johtopäätöksen totuuden, joten kyseessä on kehäpäätelmä. 

Vastaus: Vastaväittäjä itse asiassa vain kuvaa deduktiivisen argumentin logiikkaa. Deduktiivisessa logiikassa johtopäätös on nimittäin aina implisiittisesti eli epäsuorasti läsnä premisseissä. Klassinen esimerkki tästä on seuraava argumentti:

1. Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. 
2. Sokrates on ihminen.
3. Joten: Sokrates on kuolevainen.

Tässä argumentissa on täysin sama muotoilu kuin kalam-argumentissa. Se, mikä tekisi argumentista kehäpäätelmän, olisi se, että henkilö uskoo premissin paikkansapitävyyteen vain siksi, että hän uskoo jo valmiiksi johtopäätökseen. Tästä esimerkkinä voisi olla seuraava argumentti:

1. Joko Jumala on olemassa tai kuu on tehty vihreästä juustosta.
2. Kuu ei ole vihreää juustoa.
3. Joten: Jumala on olemassa. 

Tämä argumentti on täysin pätevä, koska premissit ovat totta ja johtopäätös seuraa loogisesti. Argumentti ei ole kuitenkaan hyvä argumentti, koska henkilö uskoo premissiin 1 vain siksi, että hän uskoo jo valmiiksi johtopäätökseen. Sekä Sokrates- että Kalam-argumentti eroavat tästä juuri siksi, että niissä voidaan antaa itsenäistä todistusaineistoa premissien tueksi. Kalam-argumentissa ei siis ole mitään kehäpäätelmää.

 

Vastaväite 3: Argumentissa on virhe, koska se johtaa harhaan (engl. equivocation). Premissi 1:ssä ”syy” tarkoittaa materiaalista syytä, kun taas johtopäätöksessä se tarkoittaa jotain muuta. 

Vastaus: Voimme puhua harhaajohtamisesta silloin, jos samaa sanaa käytetään samassa kontekstissa kahdella eri tavalla. Tässä voisi olla esimerkkä sanojen väärinkäyttämisestä (esimerkki toimii vain englanniksi):

1. Sokrates was Greek.
2. Greek is a language.
3. Thus: Sokrates is a language. 

Tässä esimerkissä premississä 1 ”Greek” tarkoittaa kansalaisuutta/maata, mutta premississä 2 se tarkoittaakin kieltä. Kalam-argumentin ”syy” tarkoittaa kuitenkin Aristoteleen määrittelemää vaikuttavaa tai efektiivistä (engl. efficient) syytä, joka on eri asia kuin jonkin materiaalinen syy. Jos käytämme esimerkkinä Michelangelon (1475-1564) tekemää ja vuonna 1504 valmistunutta Daavid-veistosta, niin Michelangelo on marmoriveistoksen vaikuttava syy, kun taas veistoksen materiaalinen syy on siihen käytetty marmori. Kalam-argumentissa painotetaan nimenomaan vaikuttavaa tai efektiivistä syytä asian olemassaololle.

2 Vastaväitteet liittyen premissiin 1

Vastaväite 4: Ensimmäinen premissi perustuu väärään kompositioon. Sen ongelma on siinä, että vaikka kaikelle maailmankaikkeuden sisällä oleville yksittäisille asioille olisi olemassa syy, se ei tarkoita, että koko maailmankaikkeudelle itsessään täytyy olla syy. 

Vastaus: Craig ei ole koskaan argumentoinut, että koska kaikelle maailmankaikkeudessa esiintyville yksittäisille asioille on olemassa syy, siksi maailmankaikkeudelle itsessään on oltava syy. Sen sijaan Craig on painottanut premissin 1 kohdalla kolmea huomiota: (1) Jotakin ei voi syntyä ei-mistään; (2) Jos jokin voisi saada alkunsa ei-mistään, voitaisiin ihmetellä, miksei mikä tahansa tai kaikki saa alkuaan ei-mistään; (3) Yleinen kokemus ja tieteelliset todisteet vahvistavat premissin 1 todeksi. Koska kalam-argumentissa ei perustella asioita kriitikon esittämällä tavalla, kyse on olkinukesta. 

 

Vastaväite 5: Jos maailmankaikkeus sai alkunsa, sen on täytynyt syntyä tyhjästä. Tämä on varsin uskottavaa, koska ei-millään ei ole olemassa mitään rajoituksia, joten ei-mikään voi tehdä mitä vain, mukaan lukien maailmankaikkeuden!

Vastaus: Kritiikin esittäjä näyttää olevan melko toivoton siinä, miten hän käyttää sanaa nothing, ei-mitään. Todellisuudessa tyhjyydellä (”ei-mitään”) ei ole lainkaan ominaisuuksia, se ei yksinkertaisesti ole yhtään mitään. Metafysiikassa premissin 1 väite onkin yksi vanhimpia todeksi osoitettuja totuuksia (jo Platon kirjoitti siitä Timaios-teoksessaan).

 

3 Vastaväitteet liittyen premissiin 2

Vastaväite 6: Mikään ei koskaan ala olemaan! Näin siksi, että materiaali, josta jokin koostuu, edeltää sitä. Joten ei ole totta, että maailmankaikkeus sai alkunsa. 

Vastaus: Tämä on Craigin lemppari kaikista huonoista vasta-argumenteista! Olinko minä siis olemassa ennen kuin minä synnyin? Missä minä siis olin? Tai onko Valkoinen talo ollut aina olemassa?! Vastaväitteessä sekoitetaan itse asia ja se materiaali, josta jokin asia koostuu. Kriitikon ennakko-oletuksena näyttää olevan se, että kaikella, mikä on saanut alkunsa, on materiaalinen syy olemassaololleen. Mutta tämä on täysin toissijaista kalam-argumentin premissien kohdalla. 

 

Vastaväite 7: Argumentti johtaa harhaan ”kaikella mikä on saanut alkunsa” -maininnalla. Premississä 1 lausahdus tarkoittaa alkamista ”aikaisemmasta aineellisesta tilasta”, kun taas premississä 2 se tarkoittaa alkua ”ei aineellisesta tilasta”.

Vastaus: Vastatakseen tähän syytökseen tarvitsee vain antaa yksiselitteinen merkitys lausahdukselle kummassakin premississä. Kun sanomme ”kaikella, mikä on saanut alkunsa”, tarkoitamme sitä, että ”jokin tulee olemaan”.

 

4 Vastaväitteet liittyen argumentin johtopäätökseen

Vastaväite 8: Argumentti on loogisesti itsensäkumoava. Se nimittäin väittää, että kaikella on syy, mutta johtopäätöksen mukaan on silti olemassa syy, jolla itsellään ei ole syytä (Jumala).

Vastaus: Kumpikaan premissi ei itse asiassa sano mitään tällaista. Premissien mukaan kaikella, mikä on saanut alkunsa, on alkusyy. Jos taas on olemassa Olento, joka on ikuinen ja siten vailla alkua, premissit eivät päde siihen. 

 

Vastaväite 9: Johtopäätöksessä esitetty Syy ei itse asiassa eroa mitenkään ei-mistään. Sanat ”ajaton”, ”muuttumaton”, ”tilaton” jne. ovat kaikki puhtaasti negatiivisia attribuutioita, jotka pätevät myös olemattomuuteen. Näin ollen väite voidaan yhtä hyvin ottaa todisteeksi siitä, että maailmankaikkeus syntyi tyhjästä.

Vastaus: Argumentti päättyy kuvaukseen maailmankaikkeuden syystä. Tämä on positiivinen väite. Jos sen sijaan sanoisimme, että maailmankaikkeus sai alkunsa tyhjyydestä, silloin sillä ei olisi alkusyytä ja tämä olisi johtopäätöksen vastakohta! Lisäksi näistä sanoista kuten ”ajattomuus”, ja ”aineettomuus” voidaan päätellä syyn persoonallisuus, joten ne ovat merkittäviä positiivisia kuvauksia alkusyystä. 

 

Vastaväite 10: Tämä vastaväite tulee uusateisti Richard Dawkinsilta, joka ei itse asiassa kyseenalaista kumpaakaan premissiä! Dawkins valittaa Jumalharha-kirjassaan sitä, että vaikka antaisimmekin alkusyylle nimen ”Jumala”, sille ei voi antaa mitään Jumalan klassisia ominaisuuksia, kuten ”kaikkivaltius”, ”kaikkitietävyys”, ”hyvyys”, ”luovuus” tai ”rukousten kuunteleminen”.

Vastaus: On mielenkiintoista huomata, että Dawkins ei kyseenalaista argumentin toimivuutta siitä, että alkusyy on aiheuttamaton, aluton, muuttumaton, immateriaalinen, ajaton, avaruudeton ja äärettömän voimakas, persoonallinen Luoja. Hän valittaa vain sitä, ettei argumentti osoita samalla joitain muita Jumalan klassisia ominaisuuksia. So what? Argumentin tarkoitus ei ole koskaan ollutkaan osoittaa näitä muita asioita Jumalasta!